Post by Kurokabuto on Jul 12, 2010 1:21:36 GMT 2
Nimi: Kuro
Ikä: 3 vuotta
Sukupuoli: Uros
Paikka laumassa: Taistelia ekspertti.
Ulkonäkö:
Kuro on kuten nimensäkin vähän viittaa, pikimusta koga-koira jonka ruumis on hyvin lihaksikas ja jäntevä, mutta uros ei ole pelkkää raakaa voimaa vaan sen lihakset ja ruumiinrakenne myös sallivat nopeat liikkeet. Uros ei ole järin laiha eikä lihava vaan pitää shikoku rodun peruspainon yllä sekä sen kynnet ja hampaat ovat huippukunnossa. Uroksen silmät ovat vihreät ja toimivat joissa näkyy yleensä itsevarmuus. Kuron irokeesi on ruskea mustan kokonaisuuden mukana. Arpia uroksella on myös, hieman etu ja takakäpälissä, mutta nämä ovat varsin pieniä. Mustan koiran tunnus arvet ovat sen kolme arpea selässä jotka menevät koiran kolmen tumman juovan ylitse, arvet ovat kooltaan suurempia mitä koiran hampaat yleensä tekevät ja ovatkin karhun kynsien aiheuttamat. Toinen mainittava arpi on Kuron poskessa, joka kulkee tämän vasemman silmän vierestä.
Luonne:
Kuro on luonteeltaan villi ja arvaamaton, se tekee mitä haluaa eikä halua eikä usein kuuntele muita vaan on varsin varma että itse tekee paremman päätöksen, johtajaakaan se ei kunniota lähes ollenkaan mutta silti tottelee toista ja käyttäytyy tarpeeksi nöyrästi toisen läheisyydessä, mutta uskoisi itse olevansa parempi johtaja. Itsevarmuutta urokselta ei puutu ja osa tuleekin uroksen synnyinlahjakkuudesta taistelussa. Uros ei anna arvoa muille koirille ollenkaan ja näkee nämä ruokana, igat ovat vielä huonommassa valokeilassa uroksen silmissä ja näiden kohdalla uroksen todellinen sadistisuus tulee ilmi. Igojen kanssa se saattaa leikitellä uhrinsa kanssa ennen kuin tappaa ja syö sen kylmäverisesti. Typerys ei tosin Kuro ole vaan sillä on hyvä arviointi ja arvostelu kyky eikä se vaaranna itseään tai toisia koga koiria turhasta, eikä se myöskään vain kävele suoraan täysin päivänselvään ansaan. Toisia kogia Kuro kohtelee paremmin, mutta vain jos ne kogat kohtelevat häntä myös hyvin, sillä jos ei, Kuro voisi vaikka virtsata niiden päälle, tämä tosin ei koske johtajaa. Naaraiden kanssa Kuro koettaa olla flirttaileva hurmuri, varsinkin jos on kiinnostunut. Armoa vihollisilleen Kuro ei anna ja ei yleensä lähde paikalta ennen kuin toinen heistä on kuollut, ja juuri tämän näkökannan takia uros onkin huono ottamaan tai edes tunnustamaan häviötä, voiden olla katkera hyvinkin pitkään. Perus käytökseltään Kuro on rento ja ehkä hieman yli ylpeä itsestään mutta varmasti mahtava kaveri kannibaali kavereidensa keskuudessa. Koiran lihan syöntiä uros ei myöskään kaihda ollenkaan, itseasiassa Kuro pitää enemmän koiran lihasta kuin mistään muusta ruuasta eikä yleensä edes vaivaannu saalistamaan muuta riistaa.
Menneisyys:
Kuro syntyi koga pesueeseen eräässä luolassa noin viiden sisaruksensa kanssa. Emo imetti pentuja ja isukki metsästi ruokaa, molempien toivoen että nämä pennut tulisivat olemaan hyvä määrä lisätä laumaan, ja kenties jopa kääntää igojen ja kogien välinen sota lopullisesti. Pennut kasvoivat pikkuhiljaa, ainoan mustan pennun, Kuron kasvaen toisia nopeammin. Kuron taistelian vaistot heräsivät toisia nopeammin ja se hyökkäsi ja tappeli sisarustensa kanssa hyvin nuorena, milloin sisarukset eivät vielä olleet valmiit, se söi ahnaammin ja tuuppi sisaruksiaan tieltään syömään tullessaan ja oli myös pentueen ensimmäinen syödä koiranlihaa. Sisar tappeluissa Kuro ei koskaan hävinnyt, ei edes vaikka muut tulivat joukoissa. Kasvaessaan tarpeeksi vanhaksi Kuro päästettiin lauman pariin, se oli myös nuorempi kuin toiset pennut ketkä liittyivät lauman aktiviteetteihin, sen vanhempien uskoen että Kuro olisi viisasta päästää aikaisemmin että he saisivat kouluttaa toiset pennut rauhassa, ja uskoivat uroksen olevan valmis. Kuro tappeli, tappoi, ja söi tiensä läpi Koga arjen ja osottautui hyvin taidokkaaksi namarukenin käytössä sekä myös pelkässä taistelussa, päihittäen useita vanhempia lauman jäseniä kuin ikätovereita "harjoituksissa" kuin myös kärhämissä mikä johtui vanhempien kogien ärsyyntyneisyydestä että niinkin nuori pärjäsi niin hyvin. Iga koirien kimppuun Kuro myös hyökkäsi täysin innoissaan, repien ensimmäisen Iga koira vihollisensa kappaleiksi ennen kuin söi tuon sen taistelevien ystävien edessä. Täysin ilman haavereita uros ei tietenkään selvinnyt ja jopa kerran törmäsi karhuun. Kuro ei suinkaan voittanut karhua, mutta pääsi siltä puita pitkin pakoon, mutta ei ennen kuin karhu oli huitaissut sitä suoraan selkään. Kuro jatkaa villiä elämäänsä koga jengin parissa, ja on varsin tunnettukin ei niinkään jokapäiväisen värityksensä ja taistelutahtonsa vuoksi.